Esitutkimus

Nyt kun eletään jo 22. helmikuuta, niin olen tietenkin jo käynyt esitutkimuksissa. Ennen esitutkimuksia hieman pelotti, että minkäslaisia tutkimuksia siellä tehdään. Netistä olin lukenut muiden kommentteja/kokemuksia esitutkimuksista ja niiden perusteella ainakin tiesin että silmään tullaan koskemaan. Ja se on aina inhottavaa. :)

No 8.1. koitti ja ajoimme Raumalta Turkkusee ja helposti löysimme Silmä Experttien luo. Vieressä on sopivasti Puutorin? parkkihalli, jonne auton sai vietyä.

Astuimme ovesta sisään (paitsi ovi oli lukossa, ja vastaanotosta piti painaa nappia, jotta ovi aukesi :) ) ja vastaanottotiskin takana olevat hoitajat tervehtivät. Laitoimme takit naulakkoon ja menimme tiskille.

Siinä kyseltiin tietoja (nimi, osoite, jne jne.). Sain täytettäväksi pari lomaketta ja menimme viereiseen "odotustilaan" täyttämään niitä. Ensimmäisessa lomakkeessa oli kysymyksiä miksi tulen leikkaukseen, mitä silmäsairauksia suvussa on ollut ja sivullisen verran jotain melko helppoja kysymyksiä, ainakin melkein insinöörille.. :)

Toisessa lomakkeessa oli muistaakseni riskieistä ja jostain tietojen pitämisestä 5 vuotta heidän arkistoissaan juttuja ja siihe tarvi ainoastaan heittää allekirjoitus että suostuu ja on tietoinen riskeistä. (= turhaa paperinkulutusta) :D

Lomakkeet veit tiskille, josta samantien menin ensimmäiseen huoneeseen ja aloitettiin tutkimukset.

1. tutkimus en nyt tiedä mitä tässä tutkittiin. olikoha silmien etuosien tutkimus biomikroskoopissa :D kuitenkin leuka laitettiin telineelle ja hoitaja käski katsoa "kiikareitten" läpi ja kohdistaa katse siellä näkyvään kuuseen. Kone raksutti hieman ja välillä kuva tarkentui ja sumentui. Varmaan tutkittiin että miten silmä reagoi siihen. Ei mitenkään paha tutkimus.
2. tutkimus: Silmänpohjien tarkastus ja tarvittaessa kuvaus? tästäkään en ole niin varma. Mutta äskeisen laitteen jälkeen tuolilla pyörähdettiin 180 astetta ja leuka samanlaisesti telineelle. Sitten hoitaja toi "laitteen"aivan silmän lähelle, ei kuitenkaan koskettanu silmän pintaa. Laitteessa oli melko kirkas valo ja siinä oli keltaisia ympyröitä keskelle päin pienentyen. Molemmista silmistä otettiin 4 kuvaa, tutkittiin silmän pinnan muotoja. Itseltäni epäonnistuivat kaikki kuvat, koska en saanut silmiä tarpeeksi auki :P joten tutkimus toistettiin niin että vedin luomea suuremmaksi sormella. Ja näin onnistuttiin. Ei myöskään paha tutkimus.

Sitten ulos huoneesta ja seuraavaan huoneeseen. Hoitaja vaihtui. Huoneessa oli pari mukavannäköistä nojatuolia ja istuimme niihin. Sitte hoitaja alkoi kertomaan leikkauksesta yleensä, riskeistä jne jne. ja aina kun tuli kysymys mieleen sai keskeyttää. Tässä taisi suurin osa ajasta mennäkin vaikka emme kyselleet hirveästi. Täältä saimme kassin, missä oli hirveästi infoa ja kostutustippojen testipaketteja.

Huoneesta pois ja hoitaja käski meitä menemään odottamaan tilaan. Vihdoinkin sain tilaisuuden ottaa piparin ja mehua pöydältä. Ja juuri kun hiukan sai haukattua keksistä, huudettiinki jo seuraavaan ja viimeiseen huoneeseen eli lääkärille.

Istuin "hammaslääkärin" -tuoliin ja samantien lääkäri Minna Sandberg-Lall sanoi, että tehdään tutkimukset heti ja sen jälkeen keskustellaan. Välittömästi hän pisti silmiini tipat ja sen jälkeen vasta kertoi, että voi hiukan kirvellä. Samantien alkoikin pieni, oudon tuntuinen kirvely. Minna kertoi sen olevan mustuaisenlaajennus-ainetta.

Aloitimme normaalilla näkötutkimuksella, eli kirjaimia piti kertoilla, mitä näki. Voisikohan joku insinööri kehittää muuten semmoisen laitteen missä kirjaimet muuttuisivat joka kerta, koska itse ainakin aloin muistamaan rivit ulkoa, vaikka se ei tarkoitus olekkaan.:D

Melko perusteellisesti näkö tällä tavalla tutkittiin. Paljon paremmin kuin normaali optikkokäynnillä. Sitten lääkäri laittoi lisää samoja mustuaisenlaajennus tippoja ja heti perään puudutustippoja. Kirvelyä hieman ja samalla tuntui kuin silmät olisi valunut alaspäin. Hassu tunne.

Sitten tutkittiin lisää silmiä. Minna katsoi silmiä "mikroskoopin" tai mikä laite lieneekää avulla, välillä piti katsoa alas, ylös, vasemmalla ja oikealle. Sitten mitattiin laajennetun mustuaisen leveys iha normaalilla viivoittimella.

Viimeiseksi tuli sitte kaikista pahin, eli sarveiskalvonpaksuuden mittaus. Ainut tutkimus, missä "mittatikku" tökättiin silmänpintaan. Neljä mittausta per silmä. Tässä alkoikin sitte heikottaa :) Silmän koskettaminen ei ikinä ole ollut lempipuuhaani. No muutama hengenveto ja sanoin ett jatketaan. Loppu menikin hyvin ja sen jälkeen tutkimukset olivat ohi.

Olin kyllä todella yllättynyt ettei mitää pahempia tutkimuksia tehty. Lääkäri kertoi että näköni oli melkein -7, hiukan se hämmästytti. Lisäksi hän kertoi että olen ideaalipotilas ja suositteli LASIK -leikkausta, joka on siis paljon helpompi/parempi/kivuttomampi kuin LASEK/PRK.

Sandberg-Lallilta saimme reseptit silmätippoihin ja kun olimme jutelleet käski hän mennä vastaanottotiskille varaamaan leikkausaika.

Leikkauspäiväksi valitsimme 27.2.2008 koska meillä on hiihtoloma edellinen viikko (eli juuri tällä hetkellä menossa), jolloin silmälasien käyttö on helmpompaa. Esitutkimus (molemmat silmät) maksoi KELA-korvauksen jälkeen (muista ottaa siis kortti mukaan) n. 113€ + toimistomaksu 8€ eli yhteensä noin 120€. Aikaa kului 1-2 tuntia.